Sain vahinkotunnuksen

Aamun ensimmäinen toimi oli vakuutusyhtiölle soittaminen. Olipa helppoa, kun sai puhua oikean ihmisen kanssa. Piti tietysti ensin näppäimillä muutaman kerran valita, millaisesta vahingosta oli kyse. Ihmettelen vaan, mitenkähän vanhukset pärjäävät näiden automaattivalintojen kanssa?

Puolisen tuntia siinä meni ystävällisen mieshenkilön kysymyksiin vastatessa. Tapahtuma kuvattiin tosi tarkasti. Kummastelin, kun muiden paikalla olleiden nimiä ei kyselty tai ylipäätään tapahtumapaikan osoitetta ei tarvittu. Vammamekanismi tuntui olevan tärkeintä saada selville. Asian käsittelijä sanoi, että voisin pyytää mahdollista magneettikuvausta varten vakuutusyhtiöstä etukäteen maksusitoumusta, sillä se on kallis tutkimus.

Asiakaspalvelija kertoi, millaisiin korvaussummiin täysajan tapaturmavakuutukseni oikeuttaisi.

• Hoitokorvaus 20 000 e
• Päiväkorvaus 60 e
• Haittakorvaus 100 000 e
• Kuolinkorvaus 50 000 e

Sanoin, etten halua kuulla pysyvästä haitasta ja hän totesi, että hänellä on tiedonantovelvollisuus ja olisi vain parasta kuunnella. Päiväraha on kuulemma veronalaista tuloa ja sitä varten pitäisi toimittaa verokortti, joka olisi hankittu ”etuutta varten” tai sivutuloverokortti myös kävisi.

Lopuksi sitten sain vahinkotunnuksen, jota pitäisi käyttää korvauksia haettaessa tai muuten asioidessa. Koska Terveystalo on Pohjolan yhteistyökumppani, ortopedi voisi asioida heidän kanssaan kätevästi käyttämällä vahinkotunnusta.

Aloin aavistella, että tätä numerosarjaa saattaisin vielä tarvita monta kertaa.