Kyllä. Sohvalla voi lukea lehteä, kirjoja, juoda kahvia, jutella
ja tietysti surffailla netissä ja tv-kanavilla. Mutta en mahda mitään, parin
tunnin jälkeen se kyllästyttää. Hauskutin läheisiäni
sanomalla tilaavani kohta alkavat Big Brother 24/7 ohjelmat telkkariin, etten
pitkästyisi makaillessani. Luulen kyllä, että jos sen tekisin, porukka olisi
t-o-d-e-l-l-a huolissaan. Ja olisin miekinJ
Sohvalta siirryin välillä sänkyyn ottamaan Bermer-laitteella
hoitoa, joka vaikuttaa mikroverenkiertoa tehostavasti. Soittelin laitetta
myyvälle hoitajalle ja kyselin ohjeita hoitovoimakkuuksista ja hoitokertojen
lukumäärästä. Samalla kyselin, tekisikö hän miulle lymfahoitoa ennen leikkausta,
jotta turvotus vähenisi. Hän lupaisi tulla kotiin hoitamaan!
Puhuin puhelimessa myös muutamien muiden kanssa, joita miun
tilanne eri syistä kiinnosti. Läheiset tietysti haluavat tietää, mitä tapahtui
ja mitä siitä seuraa. Jouduin toppuuttelmaan Tallinnan matkakaveria tarvitsevaa
setääni. Ihan pian reissu ei varmaankaan miun kanssa toteutuisi.
Tutustuin netissä muiden kertomuksiin ja kokemuksiin samantyyppisestä
vammoista ja aloin ymmärtää, että tästä taitaa tulla vähän pitempi prosessi
kuin 5-6 viikkoa tukisidettä.
Vielä en osaa analysoida, miksi tämä juttu miulle sattui. Hyvästä
syystä tottakai. Sen verran kyllä on tullut selvyyttä, että monia ajatuksia ja
tunteita on herännyt myös ihmisissä, jotka jotenkin ovat tapahtumassa tai
muutoin elämässäni läsnä. Ihminen ei ole saari ja kaikki liittyy kaikkeen - voipihan
tässä olla pohdittavaa ja prosessin siemeniä hyödynnettäväksi muillekin.Olkaa hyvät vain!
Mummo aina sanoi, että ”jos ei elämä muuta opeta, niin se
opettaa hiljoo kävelemään”. Nyt se sitten rupes sitä opettamaan :)
Liekö Mindfulnesskävelyä nykytermillä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Miun juttuja saa vapaasti kommentoida.