maanantai 3. syyskuuta 2012

Operaatio – osa 3, heräämö


Heräämössä odotti uusi sairaanhoitaja, joka oli tehnyt yhden työvuoron keskussairaalassa ja tullut keikalle naapuritaloon.

Keho navasta alaspäin oli aluksi tunnoton. Leikattu jalka laitettiin kohoasentoon kiilatyynyn avulla. Polven päälle pistettiin kylmäpakkaus. Verenpainemittari käsivarteen ja pulssioksimetri sormeen.

Pulssioksimetri

Pikkuhiljaa vatsan alueelle alkoi tunto palata ja varpaat heilua. Jalkojen liikkeet olivat aika karkeita ja vaikeasti hallittavia. Sain juomista, jota jo todella kaipasin. Lisäksi annettiin kipulääkkeitä, 2 Panacodia ja yksi Burana.

Kun puudutus oli laskenut suunnilleen vesirajaan, sain pari voileipää, teetä, keksejä ja tujauksen lääkekonjakkia. Varsinkin kuuma tee teki hyvää, sillä minua paleli edelleen, vaikka heräämössä oli lämmin. Hoitaja toi kainaloihin lämminvesipullot ja ne olivat ihanat.

Ruokailun jälkeen vuode laskettiin taas vaakatasoon, sillä puudutus kuulemma totteli painovoimanlakeja. Ennen kotiin pääsemistä pitäisi onnistua pissimään. Se olisi vaikeaa, jos pylly on puutunut.

Heräämöön tuli tunnin kuluttua toinen potilas ja olikin mukavaa rupatella puheliaan mieshenkilön kanssa. Hoitaja tarkkaili meitä ja monitorien lukemia sekä teki tarvittavia paperihommia.

Tunnon alkaessa palata jalkoihin alkoi myös tuntua kipua leikkausalueella. Sain sitten vielä yhden topakamman kipulääkkeen. Sen vaikutuksen kyllä tunsin päässä saakka – kipukin kyllä hävisi.

Klo 20 maissa halusin jo nousta sängynlaidalle istumaan. Tietysti, kun myöhemmin tullut kaveri jo suunnitteli WC-reissua. Miulla on yleensäkin matala verenpaine, joten nousin varoen ja pistin vain terveen jalan alas.  Eipä siinä tarvinnut kovin kauan istua, kun tuli tosi heikko olo ja oli suosiolla käytävä pitkälleen.

Hoitaja tuli pian toisesta huoneesta ja näki suoraan naamasta, että voin huonosti. Molemmat jalat nostettiin ylös, sain verenpainetta nostavaa lääkettä suoneen ja huoneeseen laskettiin happea avaamalla ovi ulos.  Olo korjaantui.

Pian vieruskaveri läksi pizzan ostoon ja mie jäin.

Verenpaineenlaskuepisodi toistui vielä toisen kerran, mutta sitten pää alkoi jo vähitellen kestää istumista ja lopulta pääsin vapauttavalle pissalle.


Tarkkailukaavake

Sain selkeät kotihoito-ohjeet, ym. papereita ja vuorokauden kipulääkkeet. Klo 22:30 pääsin lopulta lähtemään kotiin tyttäreni noutamana. Onneksi hän pääsi sisään odottamaan. Olisi muutoin voinut aika käydä pitkäksi autossa arvioidusta kotiinpääsyajasta, joka oli jo klo 20. 

Aika pitkä päivä tuli hoitajallekin, mutta hän oli kyllä todella miellyttävä. Jos vielä joudun vastaavaan tilanteeseen, toivon, että hän on hoitajani. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Miun juttuja saa vapaasti kommentoida.